helppoa viikkoa seuraa hieman haastavampi viikko.

Tällä viikolla meidän pikku Eetä kiusataan ihan kunnolla, reppana. Ensin oli neuvola ja sai rokotteet, joista nousi yöllä kuume. Sitten eilen oli maitoaltistus, mikä meni sinänsä hänekseen ku E ei suostunu syömää sitä maitoa ja hoitaja sai ruiskulla menemään ehkä 20ml yhteensä. Kylläkään välitöntä reaktiota ei tullu, mikä oli hyvä! Mutta sitten illalla E itki mahaansa ja samoin nyt aamulla. Häätyy soittaa osastolle, että reaktiot tuli vasta kotona. E ei muuten suostunut syömään hänen normaalia maitoakaan kuin vasta ihan illalla, liekkö jäi muistiin se ku hoitaja ja äiti yritti väkisin syöttää paskaa maitoa :(

Tällä viikolla kävi pikku T poika katsomassa meidän pikku neitiä ja onhan se mahtava nähdä hieman "vanhempaa" vauvaa. T poika on siis reilun vuoden ja meidän neiti on melkein 6kuukautta! Kaikki lapset on ihan syntymästään asti niiiin erilaisia.

Tänään siskoni tulee mulle avuksi ja huomenna hänen lapset ja mies tulee perästä. Tulee siis kiireinen vloppu. Siskoni aikoo hoitaa huomenna neitiä, että mie pääsen käymään lautailemassa siskontyttöjen kanssa. Ukkelini aikoo vaan olla sen ajan, tämä viikko onki sillä hulluja vuoroja.

Viime viikko oli ensimmäinen viikko ilman yhtään mahavaivoja, vaikeita nukutuksia tai muita ongelmia. Sai maistaa sitä "helppoa" vauva-arkia ja olihan se ihanaa, sai itsekin vähän kuin levätä :D mutta tämä viikko onkin hieman haastavampi. Välillä luen vasta vauvan saaneiden blogeja ja heillä kaikki tuntuu olevan niin ihanaa ja helppoa. Hieman tympäisee kun me ei saatu rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen. Mutta kun ne koliikkihuudot loppui, meillä kuoriutui aivan todella naurava, seurallinen ja tempperamenttinen neiti. Ainakin meistä koulittiin heti alkuun hyvähermoisia, otettiin heti kaikki luulot pois :)

uusivanha blogi

Olen siis aikaisemmin kirjoittanut blogia, mutta aiheeni liittyi lapsettomuuteen. Onnellisesti ja yllätyksellisesti raskauduin reilu vuosi sitten ja nykyään olemme ihanan E tytön vanhempia. Halusin aloittaa blogin kirjoittamisen aivan uudelta pohjalta, koska on vaikeaa kirjoittaa entisenä lapsettomana vauva-arjesta todellisuudessa :) suurin syy miksi haluan kirjoittaa blogia on todella itsekäs, eli kirjoittaa ja purkaa omia ajatuksiani (eikö tämä ole melkein kaikkien tarkoitus?). Tulen kirjoittamaan lisää itsestäni piakkoin, mutta tässä sivu entiseen blogiini (eipä sielläkään paljoa ole tekstiä :D) http://lapseton.omasivu.fi